Liedon Vanhalinna
Rakennuskaavoituksen ohjausryhmä MUISTIO 6/99

MUISTIO LIEDON VANHALINNAN RAKENNUSKAAVOITUKSEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUKSESTA

AIKA Maanantai 16.8.1999 kello 13.00 - 15.30

PAIKKA Liedon Vanhalinnan yläsali

LÄSNÄ

Tarmo Peltonen
Tarja Lehto
Harri Andersson
Soilikki Franssila
Benito Casagrande, puheenjohtaja
Timo Kaira
Pekka Kanervisto, sihteeri
Markku Niemi

Pekka Alisaari
Aino Nissinaho

LIITTEET

Liite 1: Edellisen kokouksen muistio
Liite 2: Neuvottelutilaisuuden muistio
Liite 3: Vanhalinnan kaavoituksen kuulemistilaisuus
Liite 4: Kooste laatimisvaiheen kuulemisesta 7.-24.6.1999
Liite 5: Luonnos ohjausryhmän kokoukseen 1:5000, 16.8.1999
Liite 6: Kaavamerkinnät luonnokseen 16.8.1999

ASIAT

1. Edellisen kokouksen ja neuvottelutilaisuuden muistio sekä yleisötilaisuus ja sen johdosta saadut palautteet

Edellisen kokouksen (9.6.99) muistio jaettiin, luettiin ja hyväksyttiin. Liite 1.

Viranomaisneuvottelutilaisuuden (9.6.99) muistio oli lähetetty esityslistan mukana. Kohtaa 5 täsmennettiin seuraavasti: keskusteltiin Linnavuoren mahdollisista rekonstruktioista. Liite 2.

Pekka Alisaari jakoi laatimansa yleisötilaisuuden (9.6.99) pöytäkirjan. Liite 3. Päätettiin, että Markku Niemi ja Pekka Alisaari viimeistelevät pöytäkirjan siten, että täsmennetään kokoukseen kutsutut, kutsumistapa sekä listataan myös käytetyt esittelypuheenvuorot. Osallistujalista liitetään pöytäkirjan oheen.
Markku Niemi esitteli kaavaluonnoksen yleisötilaisuuden jälkeen tehtyjen muistutusten yhdistelmän. Liite 4. Laatimisvaiheen kuuleminen oli 7.-24.6.1999.

Todettiin, että sekä yleisötilaisuuden yhteydessä että kirjallisissa muistutuksissa tuli esille sekä kaavoituksen yleiseen tavoitteenasetteluun liittyvät kysymykset että yksittäiset ongelmat. Kaavoituksen tavoitteenasettelua Vanhalinnan suojelu-alueen vakiinnuttamista ei kyseenalaistettu. Sen sijaan yksittäisistä ongelmista tuli selkeästi esille liikenneyhteyksien riittämätön määrä ja asuntorakentamisen liian suuri määrä. Kasvihuoneiden alueen rakentaminen oli koettu massiiviseksi. Olemassa olevan asutuksen ja Vanhalinnaan sijoittuvan uuden asutukseen väliin haluttiin suojavyöhyke. Muistutusten esittäjät olivat rajanaapureita tai muuten kaavoitettavan alueen läheisyydessä asuvia.

Markku Niemi selvitti alueen maanomistusta. Hän kehotti myös miettimään kaavoituksen jakamista osiin siten, että yksi tilan osa kerrallaan käsiteltäisiin. Tällöin nyt laadittava kaavaluonnos olisi se perusta, jolle myöhemmin vahvistettavat kaavat pohjautuisivat. Menettely saattaisi jouduttaa kaavakäsittelyä. Liedon Vanhalinna -säätiön edustajat katsoivat, että Niemen ehdottamassa menettelyssä luovuttaisiin ainakin osittain Vanhalinnan kaavoituksen päätavoitteesta - kokonaisvaltaisesta, pitkälle tulevaisuuteen tähtäävän suunnitelman tekemisestä , jossa varmuudella tiedetään alueen resurssit ja näin ollen Vanhalinnan säätiön toiminnan edellytykset. Puheenjohtaja ja säätiön asiamies muistuttivat, että kaavoituksessa tehtävät ratkaisut vaikuttavat koko Vanhalinnan sekä toiminnallisen että taloudelliseen kehitykseen. Säätiön päätökset museorakennusten peruskorjauksen jatkosta ja rakennusten kunnossapitämisestä sekä museokokonaisuuden toiminnan kehittämisestä edellyttävät tietoa maankäytöstä koko tilan osalta.

2. Toimeksiannon täsmennys

Tarja Lehto jakoi 1:5000 –mittakaavaisen luonnoksen (16.8.1999) rakennuskaava-alueesta. Luonnoksessa oli esitetty 9.6. 1999 pidettyjen ohjausryhmän kokouksen ja viranomaisneuvottelutilaisuuden palaute rakennuskaavaluonnokseen (31.5.1999). Liite 5

Liedon Vanhalinna -säätiön edustajana puheenjohtaja Benito Casagrande ilmoitti, että säätiö on valmis tarkistamaan omalta osaltaan aluettaan koskevaa asuntomäärätavoitteita. Tavoitteena on selkeästi kiinnittää huomiota asuntorakentamisen laatuun ja sen muotoon eikä sen määrään.
Myöskään Säätiö ei halua ryhtyä riitelemään naapureittensa kanssa rasittamalla omilla ratkaisuillaan naapureitaan. Tavoitteena tulee kaavoituksessa olla mieluummin alueen ongelmien ratkaiseminen yhdessä naapureiden kanssa kuin uusien ongelmien aikaansaaminen.

Säätiön edustajat ja kaavoitusinsinööri Markku Niemi tapaavat Lehdon ja Peltosen Helsingissä 31.8.1999 kello 14.00.Neuvottelussa täsmennetään Säätiön tavoitteet .

Keskeisiksi jatkosuunnittelussa selvitettäviksi asioiksi muodostuivat keskustelun jälkeen seuraavat kysymykset:

1) Voidaanko Vanhalinnan säätiön omistaman alueen Turun puoleiseen päähän sijoittaa asunto-alue ( kortteli ) siten, että koko alue tukeutuisi alueen olemassa olevaan asutukseen ja liittymä asuntokortteliin tulisi ainoastaan Härkätieltä (vanhan käytöstä poistetun Härkätien tiepohjan ympärille). Tällöin voitaisiin luopua sellaisista 10-tien viereisistä rakennuspaikoista, jotka olisivat vaikeasti liikenteellisesti saavutettavissa ja joihin kunnallistekniikan rakentaminen on kallista. Tällöin ei tulisi läpikulkuliikennettä lainkaan Orten omakotialueen olemassaolevan asutuksen läpi.

2) Selvitetään rakentamisen keskittämistä kahteen pääalueeseen, joista toinen on edellisessä kohdassa mainittu Härkätiehen tukeutuva ja olemassa olevaan asutukseen liittyvä alue ja toinen säätiön kasvihuoneiden alue. Lisäksi pysyttäisiin vain säätiön alueella mikäli kunta/naapurit erikseen eivät halua muutoksia.

3) Pidetään voimassa säätiön alueen rakentamisen ja naapureiden välillä oleva puistoalueeseen rajoittuminen mahdollisimman tarkkaan ja mikäli tiejärjestelyjen vuoksi joudutaan puistoalueita säätiön alueen ulkopuolella käyttämään esimerkiksi tiejärjestelyjen takia uudella tavalla, korvataan vähintään menetetty korttelipuiston pinta-ala uudella vastaavalla.

4) Vanhalinnan kasvihuoneiden alueen uudelleen suunnittelu toteutetaan siten, että vähennettäisiin uusien asuinkortteleiden liikenteen määrän haittoja olemassa olevalle asutukselle etsimällä uusia ja useampia liittymiä alueen olemassa olevaan tieverkkoon. Franssilan mukaan liikennettä ei kuitenkaan ole mahdollista lopullisessa tilanteessa liittää tieverkkoon Vanhalinnan museo-alueelta käsin.

5) Puheenjohtaja, arkkitehti Casagranden ehdotuksesta päätettiin selvittää ns ”kasvihuoneiden alueelle” tehtävän asuntorakentamisen toteuttamista aivan uudesta lähtökohdasta. Alueen tulisi tukeutua miljöönsä muodostamisessa suojeltavaan Vanhalinnan kartanomiljööseen, olla sen jatke ja muodostaa sen miljöötä täydentävä kokonaisuus niin toiminnallisesti kuin arkkitehtuuriltaan.
Talotyypit olisivat vähemmän massiivisia ja kasvihuone alue olisi osa museopihaa. (Entisellä ) kasvihuonealueella asuvat kokisivat asuvansa museoympäristössä. Raitti museolle muodostuisi nykyisestä kasvihuoneille johtavasta tiestä. Talotyypeissä pyritään etsimään uutta asumisideologiaa, jonka leima on kartanomiljöön punamulta-rakennukset. Säätiön tarpeita ajatellen tulee ko. alueelle varata laajennustilat museo- ja tutkimustoimintaa palveleville rakennuksille poissulkematta mahdollisuutta rakentaa myös seminaarikäyttöön tulevia majoitustiloja. Alue muodostaa jo nyt kunnallistekniikan piirissä olevan kokonaisuuden, jonka tehokkaaseen, mutta oikealla tavalla tehokkaaseen, maankäyttöön tulee kiinnittää erityistä huomiota.

3. Internet -sivut

Pekka Alisaari esitteli internet -sivujen nykyisen ulkoasun. Todettiin, että sivut avataan yleisölle 31.8.1999 mennessä. Sitä ennen Tarmo Peltonen toimittaa kartta-aineiston Alisaarelle ja käyttöliittymät testataan siten, että ne ovat käyttäjäystävällisiä. Päätettiin, että avoin suunnittelupäiväkirja aloitetaan siten, että koosteet kommenteista (ei nimiä) laitetaan sivuille sekä ohjausryhmän muistiot ja pöytäkirjat sijoitetaan sivuille.

Todettiin internet-julkaisemiseen liittyvien suunnittelijalle aiheutuvien tehtävien olevan lisätyötä, josta toimeksiantaja ja –saaja sopivat sen jälkeen kun on saatu varmuus rahoituksesta.

4. Hakemus ympäristöministeriölle

Kanervisto selvitti, että hakemus on lähetetty alkukesästä ja avustusta on haettu internet-sivujen tekoon ja vuorovaikutustutkimukseen sekä pihasuunnitelman tekoon että seminaarin järjestämiseen. Peltosen tiedon mukaan ympäristöministeriö olisi tehnyt alustavan varauksen hankkeelle.

5. Kaavoitusseminaari

Seminaari voisi olla ajankohtainen tammi-helmikuussa. Asia pidetään kokouslistalla ja siihen palataan kun nyt toteutettava kaavoitushanke on edennyt pidemmälle .

6. Pihasuunnitelma ja luontoinventointi

Todettiin, että kaavoitusprosessille välttämätön pihasuunnittelu sisältyy säätiön tekemään toimeksiantoon. Maisema-arkkitehti on jättänyt tarjouksen koko kartanopihan pihasuunnittelusta.
Koska kaavoitus tuo hankkeeseen vielä uusia lähtökohtia todettiin ,että päätöstä suunnitelman laatimisesta ei vielä tehdä.

Luontoinventointi on osittain tehty. Intendentti Aino Nissinaho Turun yliopistosta koordinoi luontoinventoinnin koko tilan osalta. Inventoinnin täydentämismahdollisuudet Yliopistolla selvitetään.

7. Kokousaikataulu

Päätettiin pitää seuraava kokous Vanhalinnassa 15.9.1999 kello 13.00.
Tässä kokouksessa käsitellään uusi kaavaluonnos.

8. Muut asiat

Kaavamerkinnät

Tarja Lehto jakoi koosteen esitetyn luonnoksen (16.8.1999) mukaisista alueen ehdotetuista kaavamerkinnöistä. Soilikki Franssila ilmoitti, että ympäristökeskuksen juristi tutkii kaavamerkintäehdotukset ja asiaan palataan seuraavassa kokouksessa.

Muistion laati,
Pekka Kanervisto
Liedon Vanhalinna -säätiön asiamies