LIEDON VANHALINNAN –TILAN ASEMAKAAVOITUKSEN NEUVOTTELUTILAISUUS

AIKA: 12.6.2000 KELLO 14 –15.45

PAIKKA: LIEDON VANHALINNAN KARTANORAVINTOLA

KUTSU: LIEDON KUNNANVALTUUSTO – PUHEENJOHTAJAT
LIEDON KUNNANHALLITUS – PUHEENJOHTAJAT
LIEDON KUNNAN KAAVOITUSLAUTAKUNTA
LIEDON KUNNAN VIRKAMIESJOHTO
LIEDON KUNNAN ASEMAKAAVOITUKSEN OHJAUSRYHMÄ

LÄSNÄ: kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jaakko Kailiala
kunnanhallituksen I varapuheenjohtaja Marja Lusenius
kaavoitus- ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Olavi Nieminen
kunnanhallituksen jäsen Eeva Hilvanto
kunnanhallituksen jäsen Heikki Takatalo
kaavoituslautakunnan jäsen Taisto Lähteenoja
kaavoituslautakunnan jäsen Olli-Matti Ahokas
kunnanjohtaja Sauli Ahopelto
kaavoitusinsinööri Markku Niemi
hallintojohtaja Terhi Isotalo
kunnaninsinööri Mauri Jussila
Eija Suna, Turun maakuntamuseo
Soilikki Franssila, Lounais-Suomen ympäristökeskus
Tarja Lehto, Arkkitehtitoimisto Lehto, Peltonen & Valkama
Pekka Alisaari, Turun yliopisto
Timo Kaira, Liedon Vanhalinna -säätiö
Benito Casagrande, Liedon Vanhalinna -säätiö
Pekka Kanervisto, Liedon Vanhalinna -säätiö

1. TILAISUUDEN AVAUS

Liedon Vanhalinna –säätiön hallituksen varapuheenjohtaja Benito Casagrande avasi tilaisuuden.
Hän kertoi Liedon Vanhalinna -säätiön tarkoituksen olevan Mauno ja Ester Wanhalinnan lahjakirjan velvoitteiden toteuttaminen ja sen sisältämän sanoman välittäminen ihmisille ja tuleville sukupolville. Vanhalinnasta ollaan muodostamassa toimiva keskus, jossa säilytettävät rakennukset ja museotilat saadaan uuteen käyttöön. Laaditussa asemakaavaluonnoksessa ja sen perustana olevissa tavoitteissa olemassa oleva tilanne ja maisema säilyy 90 prosenttisesti. Kysymyksessä on suojelukaava. Noin 10 prosentille tilan alueesta on kaavaehdotuksessa suunniteltu varattavaksi asuntorakentamiselle ja toiminnan kehittämisen kannalta välttämättömille muille rakennuksille. Asuntorakentamista Casagrande perusteli sillä, että tila tulee säilyä elävänä. Varsinais-Suomessa tulee olla myös ihmisiä, joiden koti on Vanhalinnassa. Vanhalinnan lahjakirjan tavoitetta tulee tulkita siten, että Vanhalinnassa asuu ihmisiä, jotka pitävät tilan sekä henkisesti elävänä että taloudellisesti toimintakykyisenä.

Asuntorakentamisen osalta Casagrande korosti, että kysymyksessä ei ole normaali rakennuttamisprosessi vaan asuntorakentamisen tarkoitus on korostaa niitä henkisiä arvoja, joita Wanhalinnojen lahjakirja edellyttää toteutettavaksi.

Valitut rakennuspaikat on huolellisesti suunniteltu siten, että ne eivät vahingoita ympäristöä.

Tosiasia myös on, että Vanhalinnassa tapahtuvan toiminnan pitää olla taloudellisesti tasapainoista.

Casagrande toi esille, että kaavoitusta varten perustettu ohjausryhmä on ottanut huomioon kaavoitusprosessin aikana tullutta palautetta ja pyrkinyt ratkaisemaan sekä asuntojen mitoituksen ja sijoittumisen siten, että se mahdollisimman vähän haittaisi naapurialueilla olemassaolevaa asutusta. Casagrande totesi, että jo olemassa oleva liikenneongelma ja sen paheneminen on tullut esille suurimpana kitkaa aiheuttavana seikkana ja että tilaisuuden tarkoituksena on keskustellen löytää ratkaisu tähän ongelmaan. Casagrande korosti, että säätiön tarkoituksena ei ole asemakaavan avulla saattaa ketään hankalaan tilanteeseen vaan pyrkiä ratkaisemaan liikenneongelmat neuvotellen mahdollisimman montaa tahoa tyydyttävällä tavalla.

2. LIEDON VANHALINNA –SÄÄTIÖN AIKATAULUEHDOTUS ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISESSA

Säätiön asiamies Pekka Kanervisto esitteli yleissuunnitelman, joka sisälsi sekä museorakentamisen että asuntorakentamisen aikatauluehdotuksen (liite 1) sekä säätiön näkemyksen siitä, minkälaiseksi Vanhalinna muodostuu rakentamisohjelman jälkeen (liite 2).

3. ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN SISÄLLÖN ESITTELY

Arkkitehti Tarja Lehto selvensi kaavatyön luonnetta todeten sen olevan suojelukaava: 90% alueesta merkitään nykyiseen käyttöönsä, suuri osa merkinnöistä on suojelumerkintöjä. Alueella sijaitsee useita muinaismuistoja, joiden käyttöä määrittelee muinaismuistolaki. Lehto selvitti, että nyt esillä olevassa ehdotuksessa yhteys kaava-alueelle on esitetty Hakkisten alueen kautta. Museoviraston ja ympäristökeskuksen kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen on päädytty esittämään väliaikaista tieyhteyttä Vanhalle Härkätielle metsäalueen kautta.

Ympäristökeskuksen Soilikki Franssila kertoi, että Vanhalinnan asemakaava sijoittuu uuden ja vanhan rakennuslain saumakohtaan. Käsittely tulee tapahtumaan uuden lain mukaisesti. Franssila totesi, että konsultti on tehnyt erityisen huolellista työtä. Ehdotus perustuu kulttuuriympäristöjen ja luontoarvojen analyyseihin. Franssila totesi, että kaavassa on etevästi käytetty tilan eri osat käyttötarkoituksiinsa. Kaava-alue jakautuu kahteen vyöhykkeeseen, joista toinen on kansallismaisemassa oleva avoin ympäristö, johon sijoittuu muinaisjäännöksiä sekä moderni täydennysrakentamisen kaavan osa, joka liittyy Orten alueen vanhaan asutukseen. Franssila pitikin tärkeänä sitä, että Liedon kunnan tulisi kiirehtiä Vanhalinnan ja 10-tien välisen alueen täydennysrakentamisen kaavan tekemistä. Rakennuslaki edellyttää, että on osoitettava tieyhteys rakennettuun alueeseen, mikä ehdotuksessa on tehty. Väliaikainen ajoyhteys täyttää lain vaatimukset kunnes kunta osoittaa pysyvän yhteyden 10-tieltä. Franssila totesi, että asemakaavaehdotus on valmis ja kunta voi hänen mukaansa sen hyvin ottaa käsittelyyn.

4. LIEDON VANHALINNAN ASEMAKAAVAEHDOTUS OSANA LIEDON KUNNAN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMIA

Kaavoitusinsinööri Markku Niemi esitteli alueen kaavatilanteen sekä esillä olevan asemakaavaehdotuksen sijoittumisen siihen todeten, että esitys sisältää kaksi asiaa: itse kaavan sisällön sekä sen toteuttamisen ja sen ajoituksen. Niemi totesi, että Loukinaisten alueen kasvu on ollut nopeampaa kuin on ajateltu. Niemi totesi, että esitetty toteutusjärjestys, joka alkaa Härkätien länsipäästä edeten kasvipuutarhan takana oleviin metsäasuntoihin sekä sen jälkeen itse kasvipuutarhan alueisiin, on järkevä. Ongelmana on liikenneyhteys. Hakkisten alueen asukkaat eivät hyväksy liikenneyhteyden avaamista alueensa kautta. Maanomistaja Loikas on kiivaasti vastustanut oman alueensa käyttöä tieyhteyden rakentamiseen. Niemi totesi, että kaava tulisi vaiheistaa ja joku osa liikenteestä pitäisi pysyvästi ohjata Härkätielle. Esimerkiksi 19 asunnon osa voisi olla pysyvvästi Härkätielle ohjattu. Niemi arveli, että esillä oleva ehdotus tulee varmasti aikaansaamaan valituksia. Niemi totesi, että Liedon ohitustietä ei ole tulossa ainakaan 15-20 vuoteen. Niemi totesi myös, että Hakkisten alueen liittymät tulee joka tapauksessa ennen ohitustien valmistumista rakentaa uudelleen. Loikkaan maiden käyttö tähän tarkoitukseen tulee tarpeelliseksi. Niemi esitti, että kaava jaettaisiin kahteen osaan, jotta sillä olisi läpimenomahdollisuuksia. Samalla hän ehdotti, että liikenne jaetaan useammalle yhteydelle.

Soilikki Franssila poistui muiden kiireiden vuoksi tilaisuudesta

5. KESKUSTELU LIEDON VANHALINNAN KEHITTÄMISTAVOITTEISTA, ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN SISÄLLÖSTÄ YLEISESTI, LIIKENNERATKAISUISTA, AIKATAULUSTA JA MAANKÄYTTÖSOPIMUKSEN YLEISPERIAATTEISTA

Benito Casagrande avasi keskustelun ja totesi, että asiamies Kanervisto laatii keskustelumuistion, joka jaetaan kokoukseen osallistujille aluksi luonnoksena, jonka jälkeen osallistujilla on mahdollisuus kommentteihin ja keskustelumuistio toimitetaan lopullisena myöhemmin osallistujille.

Sauli Ahopelto totesi, että on annettu selkeä kuva säätiön pyrkimyksistä ja tavoitteista. Osittamalla kaavatyötä ei liikenneongelmaa poisteta. Rakentamisen jakaminen useampaan vaiheeseen ja monelle vuodelle on hyväksyttävissä. Vahvempi yhteys Härkätielle on mahdollista markkinoida uusille asukkaille, mikäli alusta lähtien tiedetään olosuhteet.

Casagrande totesi Markku Niemelle, että olisi suotavaa käsitellä ongelmaa kokonaisuutena eikä kätkeä sitä vaiheistuksen taakse. Niemi vastasi siihen, että periaatteessa vaihtoehto on se, että nykyisestä ehdotuksesta otetaan vähän pois tai lisätään vähän viitaten edellä käyttämäänsä puheenvuoroon.

Jaakko Kailiala totesi, että nyt kyseessä on suojelukaava eikä museokaava. Suojelukaavan kyseessä ollen Liedon kunnalla on todellista päätösvaltaa asiassa. Kailialan mukaan liikenneprobleema näyttää olevan ainoa todellinen ongelma lisäten sen liittyvän Loukinaisten väestönkasvun lisäykseen. Kailiala esitteli ohitustien yleissuunnitelman ja totesi, että ohitustie voidaan toteuttaa vaiheittain siten, että liikenne voitaisiin Vanhalinnan ja Hakkisten alueen kohdalta ohittaa rakentamalla uusi ajoyhtyes ohikulkutielle. Tällöin 10-tie muotoutuisi kokoojakaduksi huomattavasti suunniteltua aikaisemmin.

Sauli Ahopelto totesi, että kunnassa on vireillä selvitys palvelutarpeiden ajoittumisesta seuraaville vuosille.

Casagrande totesi, että hän ei ole 35 vuoden urallaoloaikana ollut mukana näin avoimessa ja tarkassa sekä intensiivisessä kaavatyöskentelyssä. Casagrande totesi, että kaavan avoimuus ja osallistuvuus on tuottanut jo laatimisvaiheessa palautetta, jota on pyritty ottamaan huomioon. Vuorovaikutus viranomaisten ja osallisten kanssa on ollut erityisen tiivistä.

Olavi Nieminen totesi, että vaikka kaavoitustyö olisikin hyvin tehty, liikenteelliset ongelmat ovat huomattavat ja kaavoitus- ja rakentamistarve osuu pahaan aikaan.

Olli-Matti Ahokas totesi, että neuvottelutilaisuus on ollut antoisa ja tuonut lisää näköaloja Vanhalinnan alueen kehittämiseen. Ahokas totesi, että kasvihuonealueen liikenteen jakaminen tuntuu paremmalta kuin liikenteen kääntäminen museotienä toimivalle Härkätielle.

Casagrande viittasi siihen, että Hakkisten ja Vanhalinnan alueella rakennetaan lähitulevaisuudessa huomattavasti eikä siellä liikenteen lisääntyminen 10-tielle ole aiheuttanut näin paljon julkista keskustelua.

Olavi Nieminen totesi, että kunta toteuttaa ainoastaan aikaisemmin tehtyjä päätöksiä ja rakennusliikkeet toimivat tehtyjen sopimusten perusteella. Kunnan palvelutarjonta ei kestä asuntojen lisäämistä esitetyssä laajuudessa.

Heikki Takatalo totesi, että kunnan kannalta on hyväksi että keskustan suuntaa kehitetään palvelutarjonnan osalta eikä kunnan ole pelkästään ajateltava Vanhalinnan tulevaisuutta.

Jaakko Kailiala totesi, että elokuussa järjestetään kunnan päättäjille seminaari, jossa katsotaan kunnan kehitysohjelmia kolme vuotta eteenpäin. Selvitetään sitä, minkälaiseksi maaseudun ja kaupungin yhteys muodostuu. Kunnan organisaatio on tähän mennessä toiminut siten, että samoilla ihmisillä on hoidettu lisääntyneet palvelutarpeet. Varsinkin terveydenhuollon osalta palvelutarjonnan tarpeen lisääminen on ilmeistä. Kunta on merkittävästi panostanut viime vuosina koulurakentamiseen. Tällä hetkellä on selvitettävänä se, miten paljon lisää väestöä voidaan ottaa.

Olavi Nieminen täydensi, että valtiovalta asettaa yhä enemmän edellytyksiä ja kunnan taloudelliset velvoitteet lisääntyvät.

6. LOPPUPUHEENVUOROT JA JATKOTOIMENPITEISTÄ SOPIMINEN

Marja Lusenius sanoi olevansa kiitollinen siitä, miten Vanhalinnan asioita on viety eteenpäin ja totesi, että hankkeeseen yleisesti ei voi suhtautua muuta kuin myönteisesti, koska kysymyksessä on kansallisesti että kansainvälisestikin merkittävä kohde.

Ahopelto totesi loppupuheenvuoroissaan, että kunnan puolella Vanhalinnan kehittämisen tarkoitus on selvä ja sisäinen keskustelu kunnassa voimavarojen ja kehittämisen suuntaamisesta on menossa ja tarpeen.

Jaakko Kailiala totesi vielä, että Niemen esitystä siitä voidaanko metsästä tuleva yhteys saada pysyväksi, tulee selvittää.

Casagrande totesi, että jo yhteyden saaminen väliaikaiseksi - sellaiseksi kuin se nykymuodossa on kaavaluonnoksessa esitetty -on edellyttänyt museoviranomaisilta pitkällistä kypsyttelyä ja heidän sietokykynsä venyttämistä. Ympäristö- ja museoviranomaisten sietokyvyn rajojen liiallinen kokeilu voi osoittautua virheeksi.

Markku Niemi totesi vielä, että kaavassa tie voitaisiin määritellä kylätienä, jolla on omia määräyksiä
(ei sadevesiviemäreitä jne.).

Casagrande esitti loppupuheenvuorossaan että Vanhalinna on Turun yliopistolle merkittävä kehittämisen kohde, sen kehittämisen tavoitteena kansainvälistyvässä Euroopassa on voimistaa yliopiston suomalaista kulttuuri-identiteettiä.

Marja Lusenius ehdotti, että paikallisessa lehdessä, jota paljon alueella luetaan, tulisi esimerkiksi lehtihaastattelulla tai muulla vastaavalla tavalla kertoa Vanhalinnan kehittämistavoitteet ja se arvoperusta, johon Vanhalinnan kehittäminen perustuu.

Tilaisuuden päätteeksi Vanhalinnan hoitokunnan puheenjohtaja, Turun Yliopistosäätiön varapuheenjohtaja Benito Casagrande luovutti Liedon kunnalle Yliopistosäätiön kustantaman teoksen ”Alvar Aalto -Villa Tammekann”, yhtenä osoituksena Yliopistosäätiön kulttuuritahdosta.

Muistion vakuudeksi,

Pekka Kanervisto