PÖYTÄKIRJA

VANHALINNAN KAAVOITUKSEN KUULEMISTILAISUUS


Aika: 1.11.1999 klo 18.00 - 20.30

Paikka: Vanhalinnan kartanomuseo

Avaus:
Kaavoitusinsinööri Markku Niemi toivotti läsnäolijat tervetulleiksi kuulemistilaisuuteen.

Järjestäytyminen:
Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Markku Niemi ja sihteeriksi Turun yliopiston opiskelija Pekka Alisaari.

Kokouksen alustus:
Paikalla olleet ohjausryhmän jäsenet esittelivät itsensä ja toivat esille erinäisiä kaavoitushankkeeseen liittyviä seikkoja.

Pekka Kanervisto esitteli kaavoitushankkeen lähtökohdat Liedon Vanhalinna -säätiön osalta, sekä esitteli ns. kasvihuoneiden alueelle rakennettavien rakennusten illustraatioiden suunnittelijan arkkitehti Viri Teppo-Pärnän. Kanervisto toi esille myös Turun Sanomissa olleen artikkelin virheellisyyden kaavoitettavien tonttien omistussuhteista, todeten että maa-alue jää Liedon Vanhalinna -säätiön omistukseen, mutta asuntojen omistussuhteet voivat olla normaaleja omistusasuntoja tai säätiön haltuun jääviä vuokra-asuntoja.

Timo Kaira kertoi Vanhalinnan peruskorjausten valvojana Vanhalinna säätiön tavoitteista stabilioda Vanhalinnan kartanon alueella tapahtuva museorakennusten korjaustoiminta kaavoitushankkeesta saatavilla tuloilla.

Markku Niemen pyynnöstä paikalla olleet Liedon kunnan kaavoitus- ja ympäristölautakunnan jäsenet esittäytyivät yleisölle.

Kaavoitushankkeen nykytilan esittely:
Tarja Lehto esitteli 9.6.1999 kuulemistilaisuudessa esillä olleen kaavaluonnoksen ja kertoi niistä muutoksista, joita uusin 14.10.1999 päivätty kaavaluonnos sisälsi verrattuna aiempaan luonnokseen. Uudessa kaavaluonnoksessa on huomioitu mm. seuraavat edellisessä kuulemistilaisuudessa esille tulleet seikat: Suojavyöhykkeiden lisääminen jo olemassa olevan ja uuden Vanhalinna -säätiön alueella olevan asutuskannan välille ja ns. kasvihuone-alueen rakennuskannan muuttaminen alkuperäisestä "kaupunkimaisesta" ryhmitelmästä Vanhalinnan kartanon rakennuskantaan selvemmin integroituvaksi rakennustyypiksi. Tarja Lehto esitteli myös yksityiskohtaisesti jokaista uutta kaavaluonnoksessa esiintyvää asuinaluetta koskevat erityispiirteet ja havainnollisti rakennusmäärissä ja paikoissa tapahtuneita muutoksia 9.6.1999 ja 14.10.1999 esillä olleiden kaavaluonnosten perusteella.

Arkkitehti Viri Teppo-Pärnä esitteli valmistamansa "alustalais-/muonamies" kortteliksi luonnehtimansa luonnokset esimerkkinä kasvihuoneiden alueella tapahtuvan rakentamisen tyylilliseksi perustaksi.

Markku Niemi hahmotteli kaavoitushankkeen ongelmakohtia, joista päällimmäisenä on noussut esiin liikennejärjestelyjen ja rakennuskannan volyymin järkevä yhteensovittaminen. Niemi esitteli Liedon kunnan kaavoitus- ja ympäristölautakunnassa esitellyt ratkaisut uusien kaavoitettavien asuinalueiden syöttöteistä ja totesi että lautakunnassa ei vielä ole tehty päätöstä mistään esitetystä tieratkaisusta.

Markku Niemi avasi yleisen keskustelun, jossa pöytäkirjaan merkittiin seuraavanlainen vuoropuhelu:

Teuvo Leino:
Leinon mukaan Hakkisten alueen risteys on liikenneturvallisuuden kannalta huono. Ensin olisi suunniteltava liikenneratkaisut ja sen jälkeen vasta suurimuotoinen rakentaminen.

Markku Niemi:
Niemi totesi että kunnan päättävät elimet eivät ole kiirehtimässä ohitustie hankkeen toteutuksen kanssa.

Janne Saarnilehto:
Saarnilehto kertoi esiintyvänsä Ortenniittytien asukkaiden puolesta ja antoi pöytäkirjaan liitettäväksi Hakkisten Ortenniittytien asukkaiden mielipiteen tienlinjauksista uudelle asuntoalueelle (Liite 1). Hän totesi että Lähtökohdiltaan kaavoitushanke on järkevä, mutta toivoi että vanha asutus ei joutuisi kärsimään uuden asutuksen kustannuksella. Saarnilehto esitti pyynnön omasta tienliittymästä uusille asuinalueille, jotta liikenne niille ei kulkisi jo olemassa olevan asutuksen läpi.

Markku Vellinki:
Vellinki kertoi rakentavansa parhaillaan Yläortentien ja "metsätalojen" kulmaan. Häntä ihmetytti se miksi ollaan parantamassa nykyisellään huonokuntoisen tien kuntoa jos sen on tarkoitus palvella vain seitsemää uutta asuntoa vai onko tarkoitus tulevaisuudessa mahdollisen lisärakentamisen tullessa kyseeseen käyttää edelleen Yläortentietä kulkuväylänä mahdolliselle lisäasutukselle.

Markku Niemi:
Ei ole.

Anne Ahokainen
Alkuperäisessä suunnitelmassa oli olemassa ensimmäinen ja toinen vaihe. Miten näiden vaiheiden tilanne on nyt? Onko olemassa toinen vaihe? Onko takeita siiitä että mahdollisesti tapahtuvalle lisärakentamiselle e varata käyntiä Ortentien kautta jos 10-tieltä ei saada omaa liittymää näille asunnoille.

Markku Niemi:
Kuntien vastuu kaavoitushankkeissa on uuden lainsäädännön mukana korostumassa valtion roolin heiketessä. Tämä tarkoittaa vuorovaikutuksen merkityksen lisääntymistä siirryttäessä kuulemisesta osallistumiseen. Ne alueet joita ei voida järkevästi tässä tilanteessa syöttää pitää jättää rakentamatta kunnes suuremmat asuntomäärät mahdollistava oma liittymä 10-tien suunnalta on järjestettävissä.

Janne Korhonen:
Korhonen kertoi asuvansa jo tällä hetkellä meluisassa ympäristössä Ortenojantiellä 10-tien tuntumassa ja toivoi että luonnoksissa esiintyvää "melu-ympyrää" ei toteutettaisi hänen asuntonsa ja 10-tien välille. Hänen toiveenaan oli että pihatie jätettäisiin suljetuksi toisesta päästä, jotta Ortenojantielle ei muodostuisi vaarallista ja meluisaa läpikulkuliikennettä.

Leena Viskari:
Viskari kertoi esiintyvänsä Liedon keskusta-naisten puolesta ja esitti kysymyksen siitä miten kustannukset säätiön omistamalla maalla jakautuisivat kunnallistekniikan osalta. Hän halusi tietää myös sen kenelle säätiön alueen maapohja vuokrataan ja mistä säätiö saa tuloja koska vuokratulot ovat melko pienet.

Markku Niemi:
Yksityinen alue kaavoitetaan sopimus pohjalta, joka perustuu kunnan ja maanomistajan väliseen maankäyttösopimukseen. Mikäli kunnalle aiheutuu rasitteita maanomistajan alueelle tapahtuvan rakentamisen edellytysten järjestämisestä siirtyvät mahdolliset ylimääräiset kulut maanomistajan maksettavaksi.

Timo Kaira:
Kaira totesi että Rakennus ja rakennuttaminen alueella tapahtuvat Vanhalinna säätiön toimesta ja tavoitteena on pitkillä vuokrasopimuksilla varmistaa pitkäaikainen vuokratulo perustaksi Vanhalinnan toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.

Pirkko-Liisa Loikas:
Loikas halusi nostaa esiin arvo- ja moraali kysymykset. Loikas totesi että kaavoitushanke näyttää aina paremmalta mitä kauempana Vanhalinnasta asiaa tarkastelee. Hänen mukaansa kukaan ei halua Vanhalinnan maksuvaikeuksien maksumieheksi. Kaavoituksesta hyötyvät säätiö vuokrien muodossa ja kunta verotulojen lisääntymisen kautta. Vanhalinnan alueella on jo nyt paljon asutusta eli onko jo nyt tuhottu perintöä, joka halutaan lapsille antaa. Loikas esitti Hakkisten alueella olevan jo nykyisellään ongelmia vaikka alue onkin Varissuota viihtyisämpi. Vanhana Vanhalinnalaisena hän totesi että Ongelmat lisääntyvät mitä enemmän väkeä alueella asuu. Holtittomasta asuinalueen laajennuksesta on seurauksena lisää ongelmia. Loikas peräänkuulutti moraalisia arvoja omistamansa rintamamiestilan tuhoamisesta. Hän ilmoitti ettei missään nimessä hyväksy tilansa kautta tapahtuvaa liikennettä uusille alueille ja sanoi koulutoimen ja sosiaalitoimen joutuvan lisäpaineiden kohteeksi uuden rakentamisen johdosta.

Markku Niemi:
Niemen mukaan Vanhalinnaan esitetty kaavoitus on myös kunnan edun mukaista, sillä kunta on osallistunut Vanhalinnan kehittämiseen ja tämä kaavoitushanke mahdollistaa korkeamman omavaraisuusasteen Vanhalinna säätiölle, mikä puolestaan vähentää kunnan taloudellista rasitetta.

Viljo Laaksonen:
Laaksonen esitti kysymyksen santasiilon liittymän säilymisestä.

Markku Niemi:
Niemi totesi liittymän säilyvän entisellään.

Märta Lampinen:
Lampinen ihmetteli sitä, miksi Hakkislaiset haluaisivat 10-tien Metsolalaisten kulmille ja siten siirtää melu/liikenne ongelmat heille.

Timo Kaira:
Kaira totesi suurimman ruuhkan 10-tiellä aiheutuvan liikenteestä Liedon keskustasta Turkuun päin eikä se ole siten Vanhalinnan alueen asukkaiden aiheuttamaa. Hän totesi Ortentien asukkaana havainneensa risteyksien liikennepaineen tulevan 10-tien liikenteestä eikä liikenteestä 10-tielle. Kairan mielestä Vanhalinnan alueelle toteutettava asutus ei lisäisi 10-tien ruuhkaisuuden kokemuksia Ortelaisten ja Hakkislaisten osalta, koska ruuhkaisuus ei aiheudu jonoista liittymäteillä vaan jonoista itse 10-tiellä.

Teuvo Leino:
Leino halusi pöytäkirjaan merkittäväksi että näissä risteyksissä on ja tapahtunut onnettomuuksia.

Anne Ahokas:
Ahokas totesi Liedossa olevan elämänlaatua ja ilmoitti huolensa 75 asunnon tuomasta lisärasitteesta jo entisestään täynnä oleville kouluille ja lasten hoitopaikoille. Jos kaavoitus toteutuu on kunnan hoidettava Ortentien huoltaminen.

Markku Niemi:
Niemi esitti Liedon kunnan tavoitteen 5000 lisäasukkaasta vuoteen 2020 mennessä, mikä merkitsee lisäkustannuksia kunnan taloudelle joka tapauksessa.

Markku Vellinki:
Vellinki ilmoitti kokevansa vaikuttamisen tällä hetkellä melko mahdottomaksi ja tiedusteli muista mahdollisista vaikutuskeinoista.

Markku Niemi:
Niemi totesi että kaavoitushanke on edennyt uuden vuorovaikutteisen periaatteen mukaisesti. Kaavaehdotusta tehtäessä pyritään mahdollisimman monia tyydyttävään kompromissi ratkaisuun. Tämän kokouksen muistio käsitellään ja se huomioidaan kuntalaisille nähtäväksi tehtävää kaavaehdotusta laadittaessa. Kaavoitushankkeen kaavaehdotuksesta on mahdollista tehdä valituksia vanhan kaavoituskäytännön mukaisesti edelleenkin.

Juha Nummi:
Nummi kertoi muuttaneensa Orten alueelle 6 vuotta sitten siinä uskossa että alueelle ei tule enää lisää asutusta. Hän sanoi tehneensä valituksia nykyisen asutuksen sijoittelusta ja toivoi järkevämpää asuntojen sijoittelua alueelle.

Teuvo Leino:
Leino esitti tieliittymien järjestelyt tärkeimmäksi ongelmaksi tämän hetkisessä tilanteessa Vanhalinnan kaavoitukseen liittyen.

Markku Vellinki:
Vellinki totesi että kaavoitus on toimiva ratkaisu, jos tieliittymiä lisätään eikä käytetä olemassa olevia nykyisen asutuksen läpi kulkevia teitä uuden asutuksen kulkureitteinä.

Keskustelun päättyessä puheenjohtaja kiitti kuulemistilaisuuteen osallistuneita ja päätti tilaisuuden klo 20.30.

Muistion laati: Pekka Alisaari

Tilaisuudessa oli läsnä 65 vierasta.