|
Päärakennuksen pohjakerroksen kolmessa salissa sijaitsevat
Vanhalinnan arkeologiset näyttelyt. Ne esittelevät alueella
tehtyjä esihistoriallisia löytöjä. Vanhalinnan mailla
sijaitsee Suomen merkittävimpiin kuuluva linnavuori. Näyttelyssä
luodaan läpileikkaus Varsinais-Suomen esihistorian keskeisiin
teemoihin, muun muassa asutukseen, talouteen ja hautaustapoihin.
Kivikauden huoneessa esitellään kivikauden (n. 8000-1300 eKr.) kulttuurijaksojen; Suomusjärven kulttuurin, kampakeraamisen kulttuurin, vasarakirveskulttuurin ja Kiukaisten kulttuurin keskeisimpiä piirteitä. Näyttelyssä on kattavasti esillä kullekin ajalle tyypillisiä esineitä kuten kivikirveitä, -talttoja ja -teriä sekä keramiikkaa. Esinelöydöt ovat maan eri puolilta. Kartoista voi seurata maiseman ja asutuksen kehittymistä ja tekstipaneeleissa kerrotaan mm. elinkeinoista ja uskomuksista.
Metallikausien huoneessa esitellään pronssi- (n. 1500/1300-500 eKr.) ja rautakauden (n. 500 eKr.-1150/1300 jKr.) kulttuuria. Pronssikauden "uutuus" olivat korkeille kallioille rakennetut kiviröykkiöhaudat. Roomalaisajalta lähtien hautamuodot monipuolistuivat. Asutus levisi jokilaaksoissa ja muinaislahtien ympärillä. Asutus oli pysyvää ja elinkeinoina olivat pyynti, karjanhoito ja maanviljely. Viikinkiretket vilkastuttivat kaupankäyntiä ja toivat vaurautta, mutta myös levottomuuksia. Arkeologisessa materiaalissa tämä näkyy aseiden kuten keihäänkärkien lisääntymisenä. Myös suuri osa rannikolla sijaitsevista linnavuorista oli käytössä rautakauden lopulla. Ristiretkien käännytystyön myötä esineellinen hautaus loppui vähitelleen ja siirryttiin esineettömään ruumishautaukseen. Metallikausien huoneessa olevat löydöt ovat pääasiassa Varsinais-Suomesta.
Vanhalinnan mailla on rautakaudelle ajoittuva kalmisto Aittamäki. Sitä tutkittiin 1990-luvulla ja vanhimmat uurnahautaukset ajoittuivat 100-luvulle roomalaisajalle. Niiden päällä olevaan ns. polttokenttäkalmistoon on tehty hautauksia viikinkiajalla 900-luvulla.
Linnavuoren aikanaan jo 1800-luvun lopulla alkaneiden ja 1970-luvulla
päättyneiden tutkimusten tulokset esitellään
omassa salissaan. Näyttelyssä on myös linnavuoren
pienoismalli rautakauden lopun varustamisvaiheesta.
Vanhalinnan linnavuorella ensimmäiset merkit ihmisestä on yli 5000 vuoden takaa kivikaudelta, jolloin se toimi kalastajien ja hylkeenpyytäjien väliaikaisena pyynti- tai lepopaikkana. Linnavuoren käyttö turvapaikkana ja myöhemmin myös linnoituksena ajoittuu myöhäiselle rautakaudelle ja varhaiskeskiajalle eli 900-luvulta 1300-luvulle. Levottomina aikoina vuorella oli jatkuvaa vartiota ja merkkitulin välitetettiin tietoa uhkaavasta vaarasta. Koska linnavuorella varauduttiin olemaan pitkiäkin aikoja, arkeologisissa kaivauksissa on löydetty tavalliseen arkielämään liittyviä esineitä kuten astioita, vaatteiden osia, työkaluja, pelinappuloita, rahoja, hevoskaluja ja myös aseita mm. lukuisia panssarinuolenkärkiä. Vanhalinna-huoneessa on esillä myös arkeologin työvälineitä ja kaivausvalokuvia 1950-1970-luvun kaivauksilta.
Kuva: Vanhalinnan Aittmäen solki 900-luvulta jKr.
 Kotimuseo
Kansatieteen näyttelyt:
Idän
ja lännen maa
Elämänlanka
Vaihtuvat näyttelyt:
Näyttelyssä nyt
Menneet näyttelyt
|
